Kohti oppimisen arvioinnin uudistamista

Olen kirjoittanut seuraavan tekstin Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa (SOMY) -koordinointihankkeen loppuraporttia varten.

Oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan laadullista evaluaatiota erotuksena perinteisestä arvosanoihin perustuvasta opintosuoritusten arvostelusta. Arviointia tehdään oppilaslähtöisesti, oppilaan kasvun tukemiseksi ja monipuolista palautetta tarjoten. Esiopetuksessa arvioinnin kohteena on ennen kaikkea lapsen kasvu- ja oppimisprosessin edistyminen, kun taas perusopetuksessa ja lukio-opetuksessa painopiste siirtyy vähitellen yhä selvemmin opinnoissa edistymiseen ja oppimistavoitteiden saavuttamiseen. Tarkoituksena on auttaa opiskelijaa kehittymään omasta osaamisestaan tietoiseksi, oppimisesta nauttivaksi ja omiin oppimistaitoihinsa luottavaksi oppijaksi. Siksi arvioinnin tavoitteena tulee olla kunkin oppilaan yksilöllisen ominaislaadun ymmärtäminen ja mahdollisimman luotettavan käsityksen saaminen tämän vahvuuksista ja kehittymistarpeista.

Oppimisen arviointi on osa elinikäistä oppimista, jonka keskeinen taito on oppilaan tekemä itsearviointi ja siinä kehittyminen. Tavoitteena on oppilaan kyky ja mahdollisuus reflektiiviseen omien kokemusten ja oman toiminnan arviointiin. Elinikäiseen oppimiseen kuuluu myös omien tavoitteiden asettaminen ja mielekkäiden arviointiperusteiden tunnistaminen, ja siksi oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua näiden määrittelyyn. Muut arviointitavat kuten vertaisarviointi, jossa oppijat arvioivat toistensa osaamista, ja ulkoinen arviointi, jossa arvioijana toimii opettaja tai muu oppimisen ohjaaja, tulisi suunnitella näitä elinikäisen oppimisen tavoitteita tukeviksi. Ulkoinen arviointi voi tarvittaessa olla moniammatillista, ja sitä voidaan tehdä keskustellen myös oppilaan huoltajien kanssa esimerkiksi testitulosten tai oppilaan itsearvioinnin pohjalta. Arvioinnin tulisi olla monimuotoista ja oppijaa osallistavaa, motivoivaa ja kannustavaa.

Arviointi voi kohdistua oppimisvalmiuksiin, aiemmin opittuun, osaamiseen tai oppimisprosessiin. Oppimisvalmiuksien arvioinnin tavoitteena on selvittää, ovatko oppijan tiedot, taidot ja asenteet riittävällä tasolla opinnoista suoriutumiseen, havaita tukiopetuksen tai lisäopetuksen tarve ajoissa ja siten ehkäistä ongelmien kasaantumista opintojen myöhemmissä vaiheissa. Aiemmin opitun arvioinnissa selvitetään, missä määrin opintoja edeltävä tai niistä erillään hankittu osaaminen vastaa opintojen osaamistavoitteita ja millä tavalla osaamista tulisi mahdollisesti täydentää. Osaamisen arvioinnin tavoitteena on saada todenmukainen käsitys oppijan osaamisen tasosta, vahvuuksista ja kehittymishaasteista. Oppimisprosessin arvioinnin tavoitteena puolestaan on kehittää oppilaan kykyä hahmottaa ja ymmärtää omaa oppimisprosessiaan ja itseään oppijana sekä tunnistaa itselleen ominaisia oppimisen tapoja ja erityispiirteitä.

Osaamisen arvioinnin tulisi olla mielekästä, ja siksi arviointitapoja harkitessa tulisi miettiä, mitä sujuva toiminta autenttisissa tilanteissa edellyttää tietojen ja taitojen hallinnalta. Tulisi miettiä, hidastaako puuttuvan tiedon hankinta arviointitilanteessa toimintaa epätoivottavalla tavalla. Joissain tilanteissa toiminta edellyttää rutiininomaista, ulkoa opittua osaamista, jonka arviointiin voivat parhaiten soveltua erilaiset suoriutumiskykyä mittaavat testit, näytöt ja simulaatiot. Nopeita vastauksia vaativat ongelmanratkaisutilanteet voivat vaatia esimerkiksi riittävää kielitaitoa, sisällönhallintaa ja argumentointitaitoa, jolloin niiden arviointiin sopivat aidot tai simuloidut vuorovaikutustilanteet. Vaativammat tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisutilanteet edellyttävät sisällönhallinnan lisäksi myös tiedon etsinnän, arvioinnin ja yhteistyön taitoja. Siksi niihin liittyvän osaamisen arvoinnissa ei tulisi rajoittua perinteiseen itsenäiseen ja muistamiseen perustuvaan testi- tai tenttitilanteeseen, vaan arvioinnin perustaksi voidaan ottaa esimerkiksi tiedonhankinta- ja ongelmanratkaisuprosessin dokumentointi ja tarjotun ratkaisun kuvaus.

Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää arviointikohteiden dokumentoinnissa ja jakamisessa niin tekstuaalisesti blogeissa ja wikeissä kuin multimediaalisesti kuvina, videoina ja äänitteinä, ja niihin liittyvää palautetta voidaan antaa samalla tapaa kommentteina tai postauksina. Vuorovaikutuksen dokumentointia voidaan tehdä yhteisöpalveluissa, keskustelupalstoilla ja tallentavissa chat-huoneissa tai videopalveluissa. Näiden avulla voidaan myös antaa palautetta ja käydä palautekeskusteluja. Eri oppiaineisiin on lisäksi tarjolla oppimispelejä ja simulaatioita, joita voidaan opiskelun lisäksi hyödyntää osaamisen arvioinnissa.

Sosiaalinen media oppimis- ja opetusmenetelmissä

Olen kirjoittanut seuraavan tekstin Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa (SOMY) -koordinointihankkeen loppuraporttia varten.

Sosiaalinen media tulisi ottaa huomioon niin osana tietoyhteiskunnan kansalaistaitoihin kuuluvia mediataitoja, kouluyhteisön vuorovaikutteisissa ja osallistavissa toimintatavoissa, kodin ja koulun välisessä yhteistyössä kuin sillanrakentajana koulun ja sen ulkopuolisten oppimisympäristöjen välillä. Sosiaalinen media voi toimintamalleissa olla osa lähityöskentelyä, etätyöskentelyä tai liikkuvaa työskentelyä. Samaan oppimis- tai opetusmenetelmään voi sisältyä eri työskentelymuotoja.

Lähityöskentelyssä sosiaalista mediaa hyödyntävien oppimis- ja opetusmenetelmien pedagogiikka edellyttää sitä, että opettajat ja oppilaat työskentelevät samassa tilassa, esimerkiksi luokkahuoneessa. Oppilaiden ja opettajien välinen ja keskinäinen kasvokkainen vuorovaikutus ja yhteistoiminta on keskeistä, mutta sen tukena tai muuna työvälineenä käytetään jotain sosiaalisen median palvelua. Oppilaat ja opettajat voivat käyttää työskentelyssään omia tai koulun päätelaitteita. Tyypillisiin toteutuksiin sisältyy tekstin ja multimedian (video, kuva, ääni) tuottamista ja jakamista sosiaalisen median palveluissa (blogit, wikit, videoiden ja kuvien jakopalvelut) sekä suuremmissa ryhmissä vuorovaikutuksen tukemista viestintäpalvelujen, esimerkiksi mikroblogin, avulla. Koska toiminta tapahtuu yhteisessä tilassa, menetelmät voivat hyödyntää monimediallisuutta ja moniaistillisuutta. Mielenkiintoisia toteutuksia ovat myös osallistuminen sosiaalisen median yhteisöjen toimintaan, esimerkiksi Wikipedia-artikkelien kirjoittaminen, sanakirjojen työstäminen tai osallistuminen jonkin asiantuntijatuntijayhteisön keskusteluihin.

Etätyöskentelyssä sosiaalista mediaa hyödyntävien oppimis- ja opetusmenetelmien pedagogiikka on suunniteltu tukemaan oppilaiden ja opettajien itsenäistä tai yhteistoiminnallista työskentelyä verkkovälitteisesti sosiaalisen median palveluja hyödyntäen. Oppilaat ja opettajat voivat osallistua työskentelyyn omilla päätelaitteillaan ainakin periaatteessa missä tahansa, esimerkiksi kotona tai mobiililaitteilla. Tyypillisiin toteutuksiin sisältyy toimintaa jossain verkko-oppimisympäristössä tai yhteisöpalvelussa, johon on yhdistetty erilaisia sosiaalisen median välineitä. Toiminnan keskuksena voi olla myös jokin julkaisualusta kuten blogi tai wiki. Viestintää ja vuorovaikutusta tuetaan esimerkiksi yhteisöpalvelujen, videotapaamisten, pikaviestinnän tai keskustelupalstojen avulla. Mielenkiintoisia toteutuksia ovat esimerkiksi käänteiseen opetukseen perustuvat menetelmät, joissa opetettaviin asioihin tutustutaan verkossa ja lähitunnit käytetään tehtävien ja harjoitusten tekemiseen. Myös oman luokan toiminnasta kertova luokkablogi yhdistää lähi- ja etätyöskentelyä ja tarjoaa kodeille ja muille tahoille ikkunan luokan arkeen.

Liikkuvassa työskentelyssä sosiaalista mediaa hyödyntävien oppimis- ja opetusmenetelmien pedagogiikka edellyttää liikkeellä oloa, esimerkiksi luonnossa, kulttuurikohteissa tai arkiympäristössä. Siihen voi sisältyä itsenäistä ja yhteistoiminnallista työskentelyä sekä kasvokkaista ja verkkovälitteistä vuorovaikutusta. Oppilaat ja opettajat voivat käyttää työskentelyssään omia tai koulun antamia mobiililaitteita. Tyypillisiin toteutuksiin sisältyy tutkittujen kohteiden dokumentointi videoin, kuvin ja tekstinä johonkin yhteisöpalveluun tai julkaisualustalle mobiililaitteiden avulla. Mielenkiintoisia toteutuksia ovat myös tiedon kerääminen asiantuntijoille, kuten erilaiset luontohavainnot, laskennat ja mittaukset, sekä omaan asuinympäristöön vaikuttaminen, kuten kulkuteiden ja liikenteen ongelmakohtien kartoittaminen.