Miten sosiaalista mediaa on yritetty määritellä?

Sosiaalinen media on käsitteenä hankala määritellä kaikkia sosiaalisessa mediassa toimivia tyydyttävästi monestakin syystä, mukaan lukien erilaiset käsitteen määrittelyn psykologiset ja sosiologiset ulottuvuudet. Pyrin seuraavassa kuvaamaan ja analysoimaan erilaisia sosiaalisen median määrittely-yrityksiä.

Erilaiset käsitteenmäärittelyn tavat

Analyyttinen määritelmä

Analyyttisessa määrittelyssä tarkasteltava termi hajotetaan osiinsa, ja termin merkitys pyritään yksilöimään sen osien kautta. Sosiaalinen media on pyritty joissain yhteyksissä määrittelemään tällä tavoin termien "sosiaalinen" ja "media" kautta. Keskustelu siitä, pitäisikö sosiaalisen median sijaan puhua yhteisöllisestä mediasta, heijastelee sekin analyyttista määrittely-yritystä. Termin tulisi olla analyyttisesti kuvaava.

Analyyttinen määrittelytapa on kuitenkin ongelmallinen, sillä "sosiaalinen media" on lähtökohdiltaan synteettinen, tiettyyn ilmiöön tai ehkä paremminkin ilmiökenttään (Web 2.0 ym.) päälle liimattu, ei analyyttinen. Jos sosiaalinen media siis määritellään termin sisältämien osien kautta, tuloksena on helposti jonkin muun ilmiön kuin somen määritelmä. Tällainenkin määritelmä voi silti olla aivan käyttökelpoinen silloin, kun tarkastelun kohteena on sosiaalisuus ja media.

Toisaalta on tunnustettava, että termien analyyttinen tarkastelu ja varsinkin siihen liittyvä spekulointi on hauskaa puuhaa. Esimerkiksi: Englannin kielen termi "media" on sosiaalisen median kohdalla tulkittu mediaksi eli viestintävälineiksi. Entäpä jos se onkin alunperin sanan "medium" monikkomuoto? Silloin sanakirjan mukaan "media" voisi tarkoittaa mm. väliaineita, välittäjiä, keinoja, välineitä tai jopa (elin)ympäristöä ja miljöötä. Mielenkiintoista.

Sateenvarjo- tai kattotermi

Sosiaalista mediaa on myös kuvattu jonkinlaiseksi sateenvarjo- tai kattotermiksi joukolle toisistaan poikkeavia mutta toisiinsa liittyviä asioita tai ilmiöitä. Käsitettä ei tällöin pyritä täsmällisesti määrittelemään vaan ainoastaan tunnistamaan tai luokittelemaan asioiden tai ilmiöiden yhteisiä piirteitä tai tyypillisiä ominaisuuksia. Esimerkiksi Lietsala ja Sirkkunen (2008) kuvaavat sosiaalista mediaa terminä seuraavasti:

• Social media is a term that is used to describe web services that receive most of the content from their users or that aggregate the content from other sites as feeds. The sites build on social networks and on the creativity of the participants of one or more communities. In social media anyone can become a producer, but many of the people see themselves as participants who engage in the community rather than producers.

Tunnusomaisten ominaisuuksien tai säännönmukaisuuksien yksilöiminen

Selkeästi yleisin tapa määritellä sosiaalisen median käsite on perinteinen, ilmiön tunnusomaiset ominaisuudet tai säännönmukaisuudet yksilöimään pyrkivä määritelmä. Tällaisia määrittely-yrityksiä löytyy kirjallisuudesta ja netistä laaja kirjo, mutta vielä niidenkin välillä on jonkin verran eroja.

Tyypittelen seuraavassa joitain tärkeimpiä.

Tapoja määritellä sosiaalisen median käsite tunnusomaisten ominaisuuksien ja säännönmukaisuuksien kautta

Tiettyyn näkemykseen perustuvat määritelmät

Sosiaalisen median tutkijat ja myös monet sosiaalisen median ammattilaiset joutuvat määrittelemään sosiaalisen median käsitteen oman tutkimuksensa tai työnsä tarpeiden kannalta. Näkemyksellisyys saattaa olla tarkoituksellista ja avointa tai määrittelijän huomaamatta mukaan tullutta. Silloinkin, kun määrittelijä pyrkii yleispätevyyteen, oman ammattialan näkökulma ja rajaukset heijastuvat helposti läpi.

Määritelmiin sisältyy sekä sosiaalisen median "todellisuutta" kuvaamaan pyrkiviä määritelmiä että idealistisia tai normatiivisia määritelmiä. Todellisuutta kuvaamaan pyrkivät määritelmät yrittävät tunnistaa ilmiöstä ominaisuuksia ja säännönmukaisuuksia niitä erityisesti arvottamatta. Seuraavassa esimerkki tällaisesta määritelmästä:

• a group of Internet-based applications that build on the ideological and technological foundations of Web 2.0, and that allow the creation and exchange of user-generated content -- (Kaplan & Haenlein 2010)
• the interaction of people and also to creating, sharing, exchanging and commenting contents in virtual communities and networks [/] with web technologies and applications that let people easily participate on the internet [Web 2.0] -- (Ahlqvist ym. 2008)

Idealistiset määritelmät sen sijaan nostavat esiin ominaisuuksia ja säännönmukaisuuksia, jotka määrittelijän mielestä ovat arvokkaita ja siten keskeisiä. Näissä määritelmissä sosiaalisen median ytimeksi saattaa muodostua esimerkiksi ammattimainen tai ammattimaisuuteen kasvattava toiminta. Tällöin määritelmässä tulevat esiin vain ne sosiaalisen median piirteet, jotka ovat arvokkaita tavoitteellisen hyötykäytön kannalta. Normatiiviset määritelmät puolestaan pyrkivät legitimoimaan arvokkaiksi näkemänsä ominaisuudet ja säännönmukaisuudet ja samalla rajaamaan ei-arvokkaaksi nähdyn legitiimien tarkastelujen ulkopuolelle.

Ideologisuutta tai normatiivisuutta ei ainakaan yleensä pysty näkemään suoraan määritelmästä, vaan se paljastuu vasta siitä, miten määritelmää käytetään ja millaisia lisärajauksia siihen liitetään. Määritelmän tekijä ei välttämättä itse huomaa määritelmänsä idealistisuutta tai normatiivisuutta, joten ymmärrettävistä syistä en halua luetella tässä esimerkkejä. Jokainen määritelmän tekijä voi miettiä ja pohtia sitä itse.

Sanastomääritelmät

Erilaiset sanastoja ylläpitävät organisaatiot pyrkivät yhtenäistämään yleistä ja ammatillista terminologiaa ja kielenkäyttöä. Siinä missä käyttäjäyhteisöjen muodostamat määritelmät elävät ja muuttuvat yhteisönsä mukana mahdollisesti jopa päivittäin, sanastojen laatijat pyrkivät kiinnittämään termien merkityksen ja siten ohjaamaan niiden käyttöä yleisesti tai esimerkiksi jonkin ammattiryhmän piirissä.

Suomalaisia esimerkkejä sanastomäärittelyistä löytyy Kotimaisten kielten keskukselta,  Sanastokeskus TSK ry:ltä sekä IAB Finlandilta. Näissä sanastoissa sosiaalisella medialla tarkoitetaan:

• Internetissä yhteisöllisesti tuotettua ja jaettua mediasisältöä -- (Kotimaisten kielten keskus TSK 2010)
• tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän muoto, jossa käsitellään vuorovaikutteisesti ja käyttäjälähtöisesti tuotettua sisältöä ja luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisiä suhteita -- (Sanastokeskus 2010)
• Internetissä olevaa palvelua tai palvelukokonaisuutta, jossa käyttäjällä on mahdollisuus viestiä ja tuottaa sisältöä vuorovaikutuksessa muiden käyttäjien kanssa (IAB Finland 2013).

Koostavat määritelmät

Koostavissa määritelmissä pyritään analysoimaan muiden aiemmin tekemiä määritelmiä ja niiden pohjalta muodostamaan kokoava synteesi eri näkemyksistä. Määrittely voi olla kuvailevaa tai normatiivista. Kuvaileva määrittely pyrkii kokoamaan siihen astiset näkemykset ja sitä kautta kertomaan, miten ilmiö voitaisiin ymmärtää nykykäsitysten pohjalta. Normatiivinen määrittely taas pyrkii yhtenäistämisen kautta ohjaamaan terminologian käyttöä samalla tavoin kuin sanastomääritelmät. Seuraavassa esimerkki koostavasta määritelmästä:

• teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertais- ja käyttötuotannon kautta, [ja samalla] jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin --  (Erkkola 2008)

Käyttäjäyhteisöjen tuottamat määritelmät (Wikipediassa)

Wikipedian eri kielisillä sivustoilla on kullakin oma tapansa määritellä sosiaalinen media, ja määritelmät elävät käyttäjäyhteisöjen mukana jatkuvasti. Seuraavassa on joitain esimerkkejä siitä, mitä termin sosiaalinen media ajatellaan tarkoitettavan:

• verkkoviestintäympäristöjä, joissa jokaisella käyttäjällä tai käyttäjäryhmällä on mahdollisuus olla aktiivinen viestijä ja sisällöntuottaja tiedon vastaanottajana olon lisäksi -- (Wikipedia suomi 2013)
• aktiviteter som kombinerar teknik, social interaktion och användargenererat innehåll -- (Wikipedia ruotsi 2013)
• medier for social interaktion, hvilket vil sige at der er et socialt sammenspil online -- (Wikipedia tanska 2013)
• medier (kanaler eller plattformer) som ved hjelp av Internett eller webbasert teknologi, åpner for interaksjon mellom to eller flere mennesker (brukere) -- (Wikipedia norja 2013)
• the means of interactions among people in which they create, share, and exchange information and ideas in virtual communities and networks -- (Wikipedia englanti 2013)
• digitale Medien und Technologien (vgl. Social Software), die es Nutzern ermöglichen, sich untereinander auszutauschen und mediale Inhalte einzeln oder in Gemeinschaft zu gestalten -- (Wikipedia saksa 2013)
• les différentes activités qui intègrent la technologie, l’interaction sociale, et la création de contenu -- (Wikipedia ranska 2013)
• tecnologie e pratiche online che le persone adottano per condividere contenuti testuali, immagini, video e audio -- (Wikipedia italia 2013)
• plataformas de comunicación en linea donde el contenido es creado por los propios usuarios mediante el uso de las tecnologías de la Web 2.0, que facilitan la edición, la publicación y el intercambio de información -- (Wikipedia espanja 2013)

Määritelmien keskiössä ovat Web 2.0 teknologiaa hyödyntävät digitaaliset mediat ja teknologiat, verkkoviestintäalustat ja -ympäristöt, sosiaalisen vuorovaikutuksen välineet (esim. kanavat tai alustat) sekä teknologiaa, sosiaalista vuorovaikutusta ja käyttäjien sisällöntuotantoa yhdistelevä toiminta ja aktiviteetit.

Harto Pönkä on blogi-artikkelissaan koonnut mm. aiempia englanninkielisessä Wikipediassa annettuja määritelmiä sosiaaliselle medialle (Pönkä 2009):

• primarily Internet-based tools for sharing and discussing information among human beings -- 2008
• online content created by people using highly accessible and scalable publishing technologies; user-generated content (UGC) or consumer-generated media (CGM) -- 2009

Englanninkielisessä Wikipediassa on siis viimeisten viiden vuoden aikana siirrytty sosiaalisen median ymmärtämisessä tiedon jakamisen ja keskustelun verkkovälineistä ensin käyttäjien tuottaman sisällön verkkojulkaisuvälineisiin ja edelleen virtuaalisissa yhteisöissä ja verkostoissa tapahtuvan vuorovaikutuksen välineisiin. On silti vaikea sanoa, onko tämä ollut vain sattumaa vai yleisempikin suuntaus sosiaaliseen mediaan liittyvässä ajattelussa.

Käyttäjäyhteisöjen tuottamat kommentaarit

Mielenkiintoinen sosiaalisen median kautta näkyväksi tullut termien määrittelemisen tapa on käyttäjäyhteisöjen tuottamat kommentaarit. Kommentaarit eivät ole varsinaisia määritelmiä, vaan keskustelua ja argumentointia siitä, miten jokin termi voitaisiin parhaiten ymmärtää. Vaikka nämä kommentaarit voivat johtaa varsinaisiin määritelmiin tai ainakin tukea määritelmien muodostamista, se ei ole välttämätöntä eikä välttämättä kommentaarien tarkoituskaan. Kommentaarit nostavat esiin erilaisia näkökulmia, vaihtoehtoja ja niihin liittyviä huomioita ja siten auttavat kommentaarien osallistujia ja seuraajia ymmärtämään tarkasteltua ilmiötä ja sen eri puolia paremmin. Esimerkkejä kommentaareista löytyy blogeista ja keskustelupalstoilta:

• Lehmätkin lentäis -blogi, otsikolla Sosiaalisen median määritelmiä (Pönkä 2009)
• Opeblogi -blogi, otsikolla Sosiaalinen media? Haipuva käsite, elävä ilmiö (Rongas 2010)
• Sometu-verkoston keskustelupalsta, otsikolla Sosiaalinen media vai yhteisöllinen media? (Sometu 2013)

Sosiaalisen median käsitteenmäärittely siis elää ja voi hyvin. Se kertoo kiinnostuneesta, aktiivisesta ja osallistuvasta käyttäjäyhteisöstä. Hyvä niin. Erittäin hyvä.

Lähteet:

Ahlqvist, T., Bäck, A. Halonen, M. & Heinonen, S. 2008. Social Media Roadmaps: Exploring the futures triggered by social media. VTT Research Notes 2454. Helsinki: VTT.
Erkkola, J.-P. 2008. Sosiaalisen median käsitteestä. Taideteollinen korkeakoulu, Medialaboratorio. Lopputyö.
IAB Finland 2013. IAB Finland - Hyödyllinen Sosiaalisen Median Sanasto. IAB Finland. 6.5.2013. (Luettu 7.5.2013).
Kaplan, A.M. & Haenlein, M. 2010. Users of the world, unite! The challenges and opportunities of Social Media. Business Horizons, 53 (1), 59-68.
Kotimaisten kielten keskus 2010. Yhteisöllinen mieluummin kuin sosiaalinen media. Kuukauden kielijutut, lokakuu 2009. Päivitetty 26.10.2010. Kotimaisten kielten keskus. (Luettu 6.5.2013).
Lietsala, K. & Sirkkunen, E. 2008. Social Media: Introduction to the tools and processes of participatory economy. Tampere: Tekes.
Pönkä, H. 2009. Sosiaalisen median määritelmiä. Lehmätkin lentäis -blogi. 27.7.2009. (Luettu 6.5.2013).
Rongas, A. 2010. Sosiaalinen media? Haipuva käsite, elävä ilmiö. Opeblogi. 4.6.2010. (Luettu 6.5.2013).
Sanastokeskus TSK 2010. Sosiaalisen median sanasto. Helsinki: Sanastokeskus TSK ry. (Luettu 6.5.2013).
Sometu 2013. Sosiaalinen media vai yhteisöllinen media? Keskustelu Sometu-verkoston keskustelupalstalla, alkanut 7.10.2009. (Luettu 6.5.2013)
Wikipedia englanti 2013. Social Media. Englanninkielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).
Wikipedia espanja 2013. Medios sociales. Espanjankielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).
Wikipedia italia 2013. Social Media. Italiankielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).
Wikipedia norja 2013. Sosiale medier. Norjan kirjakielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).
Wikipedia ranska 2013. Médias sociaux. Ranskankielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).
Wikipedia ruotsi 2013. Sociala medier. Ruotsinkielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).
Wikipedia saksa 2013. Social Media. Saksankielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).
Wikipedia suomi 2013. Sosiaalinen media. Suomenkielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).
Wikipedia tanska 2013. Sociale medier. Tanskankielinen Wikipedia. (Luettu 6.5.2013).