Oppimisen muotoja koulun toimintakulttuurin kehittämisessä

Olen kirjoittanut seuraavan tekstin Sosiaalinen media yleissivistävässä koulutuksessa (SOMY) -koordinointihankkeen loppuraporttia varten.

Koulujen kehittämistyön tavoitteena on toimintakulttuuri, joka korostaa koko yhteisön jäsenten vastuuta ja on avoin yhteistyölle ja vuorovaikutukselle yhteiskunnan kanssa sekä maailmassa tapahtuville muutoksille (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, 14). Tavoiteltuun toimintakulttuuriin sisältyy oleellisesti oppiminen ja sen kautta yhteisön toiminnan ja toimintakulttuurin jatkuva kehittyminen. Oppiminen voi olla yksilöllistä tai yhteisöllistä, ja se voi tapahtua nonformaalisti kouluttautumalla tai informaalisti esimerkiksi työtehtävissä. Yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista saadaan aikaan aktiivisen kokeilun, konkreettisen kokemuksen, harkitsevan tarkkailun ja abstraktin käsitteellistämisen keinoin (Kolbia ym. 1974 mukaillen):

• Aktiivisella kokeilulla selvitetään mahdollisten toimintamallien soveltuvuutta laajemman muutostyön pohjaksi esimerkiksi toteuttamalla pienimuotoisia opetuskokeiluja ja pilottihankkeita.

• Konkreettinen kokemus tarkoittaa henkilökohtaista tutustumista uusiin toimintatapoihin ja sosiaalisen median hyödyntämiseen käytännössä ja hiljaisen tiedon kerryttämistä - esimerkiksi opettaja osallistumalla uudenlaisiin opetustoteutuksiin oppilaan roolissa.

• Harkitsevassa tarkkailussa korostuu niin oman kuin muidenkin toiminnan ja kokemusten havainnointi ja reflektointi sekä erityisesti havaitun ja pohdintojen näkyväksi tekeminen. Tätä voidaan tehdä yhteisöllisesti esimerkiksi vertaiskeskustelujen tai yhteistoiminnallisen kirjoittamisen avulla sekä yksilöllisesti esimerkiksi pitämällä henkilökohtaista päiväkirjaa ja tallentamalla siihen mieleen tulleita ajatuksia, havaintoja ja pohdintoja.

• Abstrakti käsitteellistäminen kokoaa ja jalostaa kokeilujen tulokset, kokemukset, havainnot ja pohdinnat kuvauksiksi, malleiksi ja selityksiksi, jotka auttavat ymmärtämään koulun toimintakulttuuria, oppimis- ja opetusympäristöjä tai oppimis- ja opetusmenetelmiä uudella tavalla ja samalla myös ohjaavat toimintakulttuurin muutossuuntaa. Koontia ja jalostamista voidaan tehdä yksilöllisesti havaintoja ja kokemuksia analysoimalla ja pohtimalla sekä yhteisöllisesti esimerkiksi jaettujen miellekarttojen, yhteistoiminnallisen tuottamisen ja kriittisen keskustelun avulla.

Sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää sekä toimintakulttuurin muutoksessa että uuden toimintakulttuurin välittäjänä. Sen avulla voi tukea yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista luomalla yhteisiä ja henkilökohtaisia ajasta ja paikasta riippumattomia toiminnan, vuorovaikutuksen ja reflektoinnin areenoita. Se antaa myös mahdollisuuden lisätä koulun toimintakulttuurin avoimuutta ja yhteisöllisyyttä, ihmisten osallisuutta, vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä kokemusten, näkemysten ja ajatusten näkyväksi tekemistä.

Lähteet:

Kolb, D. A., Rubin, I. M. & McIntyre, J. M. 1974. Organizational Psychology: A Book of Readings. Englewood, NJ, USA: Prentice-Hall.
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Lukion opetussuunnitelman perusteet. Määräys 33/011/2003. Helsinki: Opetushallitus.